Viime kesän -07 paikallisessa kotieläinpihassa oli uuhi kahden pässikaritsan kera ohikulkijoiden ilona. Meidän muksut (minähän en tietenkään yhtään=) rakastui karitsoihin ja ahkerasti vierailtiin kotieläinpihalla niitä kupsuttelemassa. Syksyn tullen ipanat alkoi kyselemään, että mihinkä pojat joutuvat emonsa kanssa talveksi...Noh, pakkohan tuota oli totuus kertoa, että karitsat menee teuraaksi ja uuhi palaa kotikontusille omistajalleen. Siitäkös meteli syntyi ja koska olin ajatellut, että JOSKUS ottaisimme muutaman lampaan, se joskus hetki koitti yllättävän pian ja pässipojat muutti meille.
Romulus ja Rhemus, kotoisammin Romu & Remu meille juuri tulleena
Remu
Remu ei pikkupässykkänä pitänyt lainkaan ihmisten läheisyydestä. Kulki velipoikansa kyljessä ja oli tosi vaikea saada luottamaan ihmisiin. Isommaksi kasvaessa Remun luottamus alkoi pelittämään ja rakastaa tänäpäivänä rapsutuksia.
Romu taas oli hyvin rohkea ja se taisi sitten koitua tämän kaverin kohtaloksi. Pienenä oli oikein mamman lullukka, mutta en tiedä teinkö jotain väärin, sillä Romusta tuli vuoden ikää lähentyessä todella pirullinen otus. Oikea perheen musta lammas. Joko kiusasi jatkuvasti Remua tai sitten aitaukseen mennessä tuli ihmisten päälle, kuin yleinen syyttäjä, eikä umpiluuhun tehonnut mikään. Itse en pidä eläimen ruumiillisesta kurittamisesta, joten tein päätöksen luopua Romusta, vaikka teki tosi pahaa.
Remu jäi muutamaksi päiväksi yksinään...
Kunnes uudet morsmaikut saapuivat
Remu ja Etta pusuttelemassa. Uudet tulokkaat ei vielä oikein koiranpusuista välitä
Pelkäsin, että Remustakin tulisi vihainen uuhia "isännöidessä", mutta toistaiseksi ainakaan ei ole tehnyt elettäkään siihen suuntaan. Remu on hyvin tyytyväinen naistensa kera ja on ilo katsoa, kun rinnakkaiselo sujuu ilman jatkuvia kahnauksia.
Lampaiden kotomökki. Romukin vielä maisemissa.
Tää on meidän palleroiden "ruokailutila". Luukusta kulku omaan mökkiin, jossa viettävät yöt ja jos on kovin kylmä sää.
Remu ja Muska
Pikku-Kääkkä kamalan näköisenä
Ruska syntyi 9.5-08 meille kaikille pienoisena yllätyksenä. Toki tiedettiin, että Muska emä on kantavana, mutta karitsoinninajankohdasta ei ollut hajuakaan. Muska on ollut meillä vasta 3 kuukautta, joten kantavaksi on tullut edellisessä kodissaan.Tässä siis tämä meidän yllärinapero vajaan vuorokauden ikäisenä.
On se vaan niin uskomattoman kaunis!
