Taas on tukka putkella töitä tehden menty, että tipi projektin kuulumiset on jäänyt viikoksi. Tänään vihdoin kerkesin käydä katsomassa, miten tiput ovat kasvaneet ja olihan ne! Karvaa reilun viikon ikäisiä ovat nyt ja hitsi, kuinka ne kasvaa hurjaa vauhtia. Harmitti ihan kamalasti, kun kamera jäi matkasta, mutta käyn kuvaamassa ihan näinä päivinä uudelleen. Meidän Savikset on ainoita, joilla on jo pikkuiset pyrstösulan alut ja tuntuu, että ovat kohta jättiläisiä muihin verrattuna. Muuten ovat keltaisia vielä, mutta siipisulat ovat hassun kirjavat...saas nähdä minkä värisiä niistä sitten tulee. Palailen asiaan kuvien kera.

Kaneli tököttää pesässä edelleen ja olen ollut ihan kamala akka...Ilkeyksissäni olen vaihdellut munia sen alla, etteivät ole kerenneet kehittymään, mutta nyt annan sen hautoa ihan loppuun asti. Alunpitäen oli tarkoitus, että laitetaan haudontakone ja kanalle haudontamunat samaan aikaan, jotta tipitkin  kuoriutuisivat suht samoihin aikoihin. Tuli kuitenkin mutkia matkaan muiden asioiden osalta, joten hautomakone on nyt jäähyllä ja kana hoitakoon koko homman. Kun kerran on nyt kana, joka intoa tuohon hommaan osoittaa, niin eiköhän niitä tipsukoita jatkossa tule ihan omiin tarpeisiin ilman konettakin.

Ja jottei tämä nyt ihan pelkäksi läpinäksi mene, niin laitetaanpa pari kuvaakin. Tällainen ihmeellinen otus meidän nurkissa viikonloppuna pyöri...Ei sitten niin hajuakaan mistä se tuli, mihin oli menossa, saatikka mitä lajia mahtoi edustaa, mutta täällä se tuntui viihtyvän. Välillä kävi sapuskaa vinkumassa, mutta muuten aika harmiton kaveri.

Jos jollakin on tietoa tämännäköisestä otuksesta tai jos teilläpäin on moisia näkynyt, kaikki havainnot ja tiedot otetaan vastaan=)

Tässä sitten taas toisen lajin edustaja, joka on ennemmin sukua duracell-pupulle, kuin koiralle. Velipojan ihka-aito perunkarvatonkoira karvalla...

Melkoine sählä, joka ei ole varmaan sekuntiakaan paikallaan. Tämänkin kuvan sain ihan tuurilla...monta kertaa jäi kuvaan pelkkä tausta, kun kakara oli hävinnyt jo maisemista. Ikää tällä mukamas "nahkakoiralla" n.3kk:tta ja jos ei itse koiraa kerkeä näkemään, niin hampaat ainakin tunsi=)

Mutta näin taas meillä ja elo jatkuu etiepäin...